Kokkikartano käyttää 500 raaka-ainetta ja pakkausmateriaalia, jotka tulevat noin sadalta eri toimittajalta. Jokainen toimittaja, raaka-aine ja materiaali on arvioitu tarkoin laadun, ympäristön ja sosiaalisen vastuun kannalta.

Ykköskriteeri Kokkikartanon hankinnoissa on laatu – niin tuotteessa kuin sen toimittajassakin. Kun tarvitaan uusi raaka-aine tai pakkausmateriaali, jota ei nykyisiltä yhteistyökumppaneilta löydy, hankintajohtaja Manne Vainionpää tiimeineen arvioi toimittajat tarkoin ennen yhteistyön aloittamista.

– Selvittelemme toimittajien taustoja ja pyydämme täyttämään esiarviointilomakkeet. Vaadimme yhteistyökumppaneiltamme ja heidän mahdollisilta alihankkijoiltaan sitoutumista Kokkikartanon sosiaaliseen vastuuseen ja eettiseen yritystoimintaan, Manne kertoo.

Toimittajille tehtävät riskianalyysit ja toiminnan laadun arviointi pohjautuvat IFS Food -laatujärjestelmään, johon Kokkikartano on sitoutunut. Myös yhteistyökumppanikseen Kokkikartano valitsee mieluiten toimittajia, joilla on jokin laatusertifikaatti. Sertifikaatti osoittaa, että yritys on sitoutunut muun muassa elintarviketurvallisuuteen, laatuun, laillisuuteen ja jatkuvaan parantamiseen. Ne ovat Kokkikartanon omassa toiminnassa tärkeitä periaatteita.

Sertifikaatin puuttuminen ei kuitenkaan estä yhteistyötä, jos Kokkikartanon oman arvion mukaan laatukriteerit ja muut edellytykset täyttyvät.

– Tuomme kuitenkin alusta lähtien esille periaatteemme ja toiveemme siitä, että toimittaja hankkisi sertifikaatin itselleen. Siihen on hyvä antaa mahdollisuus. Sertifikaatin saaminen ei nimittäin ole kuukauden eikä puolen vuodenkaan homma.

Valtaosa Kokkikartanon nykyisestä sadasta toimittajakumppanista onkin sitoutunut johonkin kansainväliseen laatujärjestelmään. Osa on hankkinut sertifikaatin nimenomaan Kokkikartanon kannustuksesta.

– Monet sanovat, että olemme ensimmäinen, joka kysyy yrityksen vastuullisuuteen liittyvistä asioista. Olemme siis tässä etujoukoissa. Mitä useampi sertifikaatteja kyselee ja vaatii, sitä todennäköisemmin tehtaat niitä hankkivat.

Joskus Kokkikartano on myös joutunut päättämään yhteistyön, kun keskusteluista huolimatta toimittaja ei ole osoittanut kiinnostusta hankkia laatusertifikaattia.

Sertifikaatit ovat Mannen mukaan paras saatavilla oleva työkalu ja hyvä pohja vastuullisen toiminnan takaamiseen läpi toimitusketjun. Kokkikartanon oma aktiivisuus ja hyvät suhteet yhteistyökumppaneihin ovat myös tärkeitä.

– Lopulta vastuullisuus on kanssakäymistä toimittajien kanssa. Ei salata mitään vaan kerrotaan aina rehellisesti, miten asiat ovat, ja tehdään se, mitä on yhdessä sovittu.

Sosiaalinen vastuu

Kokkikartano pyrkii pitkäaikaiseen yhteistyöhön toimittajiensa kanssa. Etenkin kotimaiset toimittajat ovat olleet pitkään samat.

Tällä hetkellä 85 prosenttia Kokkikartanon ruokien raaka-aineista tulee kotimaasta, loput 15 prosenttia ympäri maailmaa. Ulkomailta tulevat esimerkiksi tomaattimurska, Norjan lohi, seiti ja rapsiöljy.

Tiettyjä tuotteita kuten ananasta ja kookoskermaa saa vain maista, joista monet on kehnojen työolojen vuoksi luokiteltu sosiaalisen vastuun riskimaiksi. Näistä maista ostaessaan Kokkikartano vaatii yhteistyökumppaneiltaan sosiaalisen vastuun sertifikaatteja kuten Sedex tai BSCI.

Kotimaisuuskaan ei automaattisesti takaa, että tuote olisi vastuullisesti tuotettu. Suomessa esimerkiksi marjojen poimijat ovat usein ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, missä on olemassa sosiaalisen vastuun riski. Kokkikartanon käyttämissä puolukoissa riski on poissuljettu heti alkuunsa.

– Puolukantoimittajamme hoitaa kausityöntekijöidensä työllistämisen hyvien käytäntöjen mukaisesti lähtömaasta alkaen ja takaisin. Koko prosessi on asianmukaisesti dokumentoitu, Manne toteaa.

Tuontikuljetuksia kaasulaivoilla

Hankintojen lisäksi Mannen vastuulle kuuluvat tuontikuljetukset Euroopasta. Tavarat tulevat Suomeen laivoissa rekkoihin tai kontteihin lastattuna. Lentokoneilla Kokkikartanon tavara ei liiku.

Kaikilla Kokkikartanon käyttämillä tuontikuljetusyrityksillä on ympäristösertifikaatti.

– Osa yhteistyökumppaneidemme laivoista kulkee nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä, joka on meriliikenteen ympäristöystävällisin polttoaine, Manne kertoo.

Kokkikartanolta valmisruoat lähtevät kauppoihin muutaman kotimaisen kuljetusyrityksen kyydeillä. Kokkikartanon logistiikkapäällikkö Johannes Kasken mukaan kuljetusten ympäristövaikutukset minimoidaan pakkaamalla laatikot ja kuorma-autot täyteen. Puolityhjiä laatikoita tai rekkoja ei siis ajeluteta pitkin Suomea.

– Se on myös taloudellisinta, joten se on senkin vuoksi molempien osapuolien intressi.

Kuljetusyritykset uusivat kalustonsa muutaman vuoden välein, joten valtaosa ajossa olevista kuorma-autoista on hiilidioksidipäästöiltään tiukinta Euro 6 -luokkaa.

– Yhteistyökumppaneillamme alkaa olla jo kaasuautojakin, mutta eihän meistä kukaan tiedä, millä ajoneuvot kulkevat kymmenen tai 15 vuoden kuluttua, Johannes pohtii.

Lue lisää: Kokkikartano suunnittelee pakkauksensa ympäristöä ajatellen

Lue lisää: Kokkikartanon kalaleike ja muusi -annokselle kestävän kalastuksen sertifikaatti